Mistä Oslo puhuu?

Yritän aina välillä selailla Aftenpostenia ja muita norjalaisia medioita pysyäkseni kärryillä siitä mitä tällä tapahtuu. Osa asioista on kiinnostavia ja osa ei tietenkään minua kosketa millään tavalla. Lehtikirjoittelussa hankalaa tietenkin on myös vaikeat sanat: vaikka norjan kieli paljon ruotsia muistuttaakin, ei kaikkien alojen erikoistermistö ole mulla hanskassa.. :)

Tällä viikolla lehdet ovat olleet taas täynnä Breikvikiä. Säännöllinen uutisointi herrasta on ollut koko ajan päällä kun olen Norjassa asustellut. Viimeaikoina hiljeni, kunnes joku toimittaja ymmärsi penkoa Breikvikin lapsuudentapahtumia ja löytämään sieltä selkeitä vihjeitä psykopaatista, jonka valtio olisi pitänyt jo nuorena panna lukkojen taakse. Niin, tietyt lehdet täälläkin rakastavat spekulointia, joka ei välttämättä johda mihinkään. Maanantaina noin 500 henkeä istui kuulemassa kun Breikvik sai oikeudessa selittää miksi teki mitä teki. Virallinen oikeudenkäynti ei siis oikeastaan vielä alkanut, mutta moni omainen halusi kuulla mitä Breikvikillä on sanottavana. Oma mielipiteeni on, että tämä tilaisuus järjestettiin myös siksi, että kukaan ei tiedä kuinka kauan Breikvik pysyy hengissä. Suomessakin on uutisoitu Breikvikin erikoisista asumisjärjestelyistä vankilassa. Hän ei saa olla missään kontaktissa muihin vankeihin ja syynä on lähinnä se, että hän pysyisi hengissä oikeudenkäyntiin saakka.

Uutisointi Utoyasta koskettaa tietenkin koko Norjaa. Oslon paikallisuutisia sen sijaan ympäröi syyttely metrojen ongelmista, raiskausaallosta ja rikollisuudesta. Raiskausallosta taisin jo aiemmin mainita että ihmiset ostelevat puukkoja, pippurisumutteita ja muita hälyyttimiä hullunlailla. Rikollisuus on kukoistanut heinäkuun 22.jälkeen, sillä poliisin resurssit on suunnattuina muualle kuin kaupungin keskustaan ja murtojen sekä ryöstöjen selvittelyyn. Metrot kosahtivat taas viime maananataina. Viime vuonna jokin metroista taisi syttyä tuleen.

Syyttävä sormi siis hakee kohdetta ketä osoittaa näistä, mielestäni normaaleista, suurkaupungin ongelmista. Täällä lintukodossa syksy on ollut siis erikoista aikaa kun hyvinvointiyhteiskunta rakoilee, ei rahan puutteesta vaan muista syistä.

VG on muuten luetuin lehti Norjassa, perässä tulee heti Aftenposten. Juorulehdet täältäkin löytyy mutta eipä niitä ole juuri tullut luettua, sillä olen huomannut etten juurikaan tunnista norjalaisia julkimoita (paitsi kunkun).



Mitä ei lehdistä voi lukea on tietenkin mun kuulumiset! :D
"Uusi" norjan kurssi alkoi.. ja taas sain tehdä kirjaostoksia. Onneksi kaverilta löytyi kirja käytettynä ja säästin parisataa kruunua. Tässä on vietetty monenlaista iltaa, avoimen mikin kanssa ja ilman. Seuraavat kaksi viikkoa meneekin vauhdilla kouluhommien ja kavereiden kanssa. Saksalaiset ystäväni Martin ja Fredi  laskevat jo sormilla jäljellä olevia päiviä.. ja viikonpäästä tuleekin suomalaisia vieraita! Jee! Palohälyytykset  vaivaavat edelleen taloa, ja ihmettelen kuinka kauan vihannesten myynti kaduilla jatkuu. Täällä alkaa oleen kylmä ja pakkasta!